sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Voihan some

Päässäni on pyörinyt jo varmaan toista vuotta ajatus siitä, että pitäisi liittyvä Twitteriin. Se on vaikuttanut hauskalta keksinnöltä. Uskallus ei kuitenkaan ole antanut myöten. Ehkä se on johtunut siitä, etten oikein tiedä, kuinka Facebookissakaan pitäisi olla. Milloin tulee ajatelleeksi jotain niin järisyttävää, että se kannattaisi huutaa kovaan ääneen internetissä? 

Perjantaina päätin lennosta tehdä itselleni profiilin. Totesin, että huhtikuusta tulee se kuukausi, jona lopultakin aktivoidun sosiaalisessa mediassa. Kevätaurinko tekee vilkkaaksi, joten mikäs sen parempi hetki. Aikoinaan bloggailin paljon, mutta se on jäänyt. Yhdistelmä opiskelukiireitä ja omilla kasvoilla bloggaamisen aloittamista hyydytti vauhdin.

Välillä on myös tullut mietittyä sitä, miksi sitten pitää someilla. Olen huomannut, etten ole tiennyt kirjallisuusmaailman asioista, kun olen pysytellyt Facebookin ja blogimaailman ulkopuolella. Sosiaalisessa mediassa saa kuulla mikä on ajankohtaista, mitä kukakin puuhailee ja missä tapahtuu. Jännittävä maailma, johon huomaamattaan hukkuu.

4 kommenttia:

  1. Tervtyloa sosiaaliseen mediaan. Se ei ole niin vaikeaa, ja ainakin itselleni se on pikemminkin helppo tapa dokumentoida oman elämänsä pieniä yksityiskohtia kuin yrittää vaikuttaa mielenkiintoiselta muiden silmissä. Toki se myös auttaa seuraamaan, mitä kirjallisuuskentällä tapahtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä se, jos yrittää vaikuttaa mielenkiintoiselta menee metsään. Sinun twiittisi ovat mukavaa luettavaa.

      Anteeksi muuten, että vastasin kommenttiin vasta nyt, uusi puhelimeni ei osaa automaattisesti synkronoida kaikkia hienoja lajittelukansioita, joihin se sähköpostiviestejä siirtelee. Aina oppii :D

      Poista
  2. Jee! Sinutkin on korruptoitu. :)

    Olen huomannut, että sosiaalisen median ähkyyn auttaa ajoittainen katoaminen. Palveluissa on aina se porukka, joka käyttää niitä superaktiivisesti, mutta joka paikkaan ei tarvitse venyä, ellei palvelu tunnu omalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, korruptio on kivaa. Ainakin tässä mielessä. Somessa on se kiva juttu, ettei enää olekaan yksin omassa kopissaan.

      Poista